Etätöiden ilmastovaikutukset

Julkaistu 21.10.2021

Etätyöt loppuvat- miten se vaikuttaa ilmastoon?

Pandemia ajoi ihmiset nopeasti etätöihin ja niihin sopeutuminen otti oman aikansa. Nyt yhteiskunta avautuu vähitellen uudenlaisen työelämän edessä ja on hyvä ajatella myös etätyön vaikutuksia organisaatioiden ilmastotavoitteisiin. Monet isot kansainväliset yritykset ovat ilmoittaneet siirtyvänsä pysyvästi osaviikkotöihin eli niin sanottuun hybridimalliin, jossa etätyöt saavat jatkua niin halutessaan osan viikosta. Etätöissä voi olla useita kertoja enemmän väkeä pandemian jälkeen pysyvästi, kuin mitä ennen pandemiaa oli. Mutta mitä hybrididityö tarkoittaa ilmaston näkökulmasta?

Etätyöllä on monia hyviä vaikutuksia ilmaston kannalta, kuten lentomatkustuksen väheneminen etäkokousten yleistyessä. Organisaatioiden hiilijalanjälki on pienentynyt työntekijöiden liikkumisen vähentyessä, sähkönkulutuksen tippuessa toimistojen oltua vähällä käytöllä sekä jätteenkeräyksen vähentyessä.

Heti on huomattava, että etätöistäkin koituu oma hiilijalanjälkensä. Toimistojen vajaakäytöllä säästetty toiminta siirtää tarpeen vain toisaalle. Kotona käytetty sähkö ja lämpö voivat olla eri tavoin tuotettu kuin toimistoilla oleva, samoin muut toimet. Eli säästöä kertyy lähinnä matkustamisen välttämisessä. Miten pitkälle etätöiden hiilijalanjälkeen työnantaja voi vaikuttaa?

Yleensä toimivin tapa pienentää hiilijalanjälkeä, on ensin selvittää, mistä se koostuu. Kun tiedetään tarkkaan mistä toiminnasta koostuva hiili tulee, voidaan alkaa suunnitella toimia näiden toimien miettimiseksi uudelleen ilmastoystävällisellä tavalla.

Carbon Trust ↗ julkaisi kesäkuussa raportin viiden eri Euroopan maan välillä, jossa se vertasi etä- ja lähityön hiilijalanjälkiä. Suurimmassa osassa tapauksia hiilijalanjälki laski. Vertailun kohteena olivat henkilöt, joiden työ on sellaista, mikä soveltuu etätöihin. Tuloksissa hiilijalanjälki laski kaikissa vertailumaissa, vaikka vähiten Ruotsissa, jonka voidaan olettaa edustavan parhaiten Suomea. Syykin tähän oli selvä: Ruotsin energiajärjestelmä on jo lähtökohtaisesti vähähiilisempää kuin monissa muissa Euroopan maissa. Täällä pohjoisessa käytetään kaukolämpöä, vesivoimaa, biovoimaa, ydinvoimaa jo valmiiksi paljon. Vertailussa Italia sai suurimman hiilivähennyksen juuri siitä syystä, että Italiassa toimistorakennukset eivät ole kovin hyvin rakennettuja eristyksien yms suhteen, joten ne ovat suhteellisen isoja energiasyöppöjä. Kun ihmiset jäivät koteihin, toimistojen energia oikeasti pieneni radikaalisti.

Hybridityö luo siis uudenlaisia haasteita työn hiilijalanjäljen mittaamiseen. Käytetäänkö autoja enemmän liikkumiseen julkisen sijaan, jos kausikorttia ei enää haluta ostaa parin työpäivän tähden? Vaikuttaako tämä julkisen vuorojen vähenemiseen ja sitä kautta lisää autojen käyttöön? Työnantaja voi olla mukana tässäkin esimerkiksi tarjoamalla työsuhdematkakorttia ja täten kannustaa liikkumaan julkisilla.

Etätyömahdollisuus on ajanut toimistoja muuttamaan tilojaan avoimiksi ja jaetuiksi, vaikka toisaalta yksittäiset huoneet ovat olleet koronan kannalta parempi ratkaisu eristää ihmisiä. Jos organisaatio pärjää vähemmällä määrällä toimitilaa, niin myös hiilijalanjälki pienenee. Tällöin oikeanlainen porrastaminen työpisteiden käytön kanssa on tärkeää. Samanlainen porrastaminen ja varautuminen erilaisiin määriin työntekijöitä voi olla myös tärkeää esimerkiksi työpaikkaruokalan kanssalta, jotta ruokahävikkiä ei koidu liikaa.

Tiivistettynä etätöihin siirtyminen on osa isompaa prosessia, jossa kannattaa miettiä vaikutuksia niin ihmisten jaksamisen, terveyden kuin ympäristönkin kannalta. Hyvin tehty siirtymä pysyvään hybridimalliin voi pienentää hiilijalanjälkeä huomattavasti. Vaikutusten selvittäminen vain kannattaa aloittaa jo nyt etätyösuositusten päättyessä!

Kirjoittaja:

Merli Juustila
merli.juustila@carbonlink.fi