Miten hiilijalanjälki lasketaan?

Julkaistu 8.9.2021

Hiilijalanjälki alkaa olla jo tuttu termi monille, mutta silti sen muodostuminen aiheuttaa hämmennystä. Mistä kaikesta hiilijalanjälki koostuu ja miten se lasketaan?

Käytännössä kaikenlainen toiminta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Helpoiten päästöt hahmotetaan osaksi arkea, kuten miten paikasta toiseen liikutaan, millaista ruokaa syödään ja millaista sähköä ostetaan. Tämä on hyvä lähtökohta hiilijalanjäljen ymmärtämiseen. Hiilijalanjälki sisältää kuitenkin paljon laajemman tarkastelun, kuin mitä aluksi hahmotetaan. Eli myös aineettomilla asioilla kuten palveluilla on oma hiilijalanjälkensä.

Hiilidioksidiekvivalentti?

Hiilijalanjälki pitää sisällään monia asioita. Se ei ensinnäkään ole pelkkää hiilidioksidia vaan yhdistelmä useita erilaisia kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiekvivalentti (CO₂e) kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Muut kasvihuonekaasut on tässä tapauksessa muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli lämmityspotentiaalia seuraavan sadan vuoden aikana. Esimerkiksi toinen kasvihuonekaasu metaani lämmittää 21 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi, joten sen määrä kerrotaan 21:llä. Näin kaikki kasvihuonepäästöt saadaan sisällytettyä yhteen vertailulukuun.

Hiilijalanjälki sisältää mm. CH4, HFC, N2O, CFC SF6, CF ja CO2 kasvihuonekaasuja.

Elinkaarilaskenta, mitä se on?

Hiilijalanjälki osataan siis nähdä jo osana tuotteita, mutta miten pitkältä ajalta? Hiilijalanjäljen rinnalla kulkee elinkaarimallinnus, jossa tavoitteena on selvittää päästöt jokaisesta vaiheesta tuotteen historiaa. Esimerkiksi hiilivoimala tuottaa päästöjä polttaessaan hiiltä, joka muunnetaan sähköksi ja lämmöksi kuluttajille. Kuitenkin päästöjä on aiheutunut jo voimalan rakennuksesta sekä rakennusmateriaalien tekemisestä ja louhimisesta. Tällöin puhutaan tuotteen elinkaaresta, eli miten kyseinen tuote on syntynyt ja aiheuttanut alusta asti päästöjä.

Vaikeaksi asia menee kun mietitään, mihin tämä kuuluu rajata. Onko tuotteen alku ollut se maamineraali, joka on kaivoksessa louhittu, vai onko se ollut kaivinkone, joka kaivaa louhoksen? Tätä ajatusketjua voi jatkaa pitkään, mutta onneksi elinkaariarviointia varten on olemassa kansainvälisiä standardeja, joihin elinkaarilaskenta pohjautuu.

Kohti kestävää yhteiskuntaa

Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen ei ole mustavalkoista, vaan kyseessä on eräänlainen viheliäinen ongelma (englanniksi “wicked problem”). Näiden ongelmien ratkaisu on oikeastaan itseään jo ongelma, koska ratkaisua ei välttämättä ole. Ilmastonmuutos on moniulotteinen, vaikuttaa moneen asiaan ja kokoluokka on niin suuri, ettei yksittäinen toimija pysty muuttamaan asioita kovinkaan paljoa. Siksi jokainen pala, joka auttaa kohti yhteistä päämäärää, eli ilmakehän lämpenemisen pysäyttämistä tietylle tasolle, on kokeiltava.

Kestävyyden avaimet voidaankin kuvata näin:

  • Mittaa ja tunnista päästösi
  • Suunnittele toimintasi niin, että voit pienentää näitä päästöjä
  • Ne toimet, joiden päästöjä ei voida enää vähentää, kompensoidaan.

Kirjoittaja:

Merli Juustila
merli.juustila@carbonlink.fi